0400 772350 info@annemaunula.fi

Perintöasiat

 

 

 

Testamentti

Testamentti on asiakirja, jossa testamentintekijä määrää omaisuudestaan kuolemansa varalta. Mikäli perittävä ei ole laatinut elinaikanaan testamenttia, hänen omaisuutensa menee hänen kuolemansa jälkeen lakimääräisen perimysjärjestyksen määräämälle perillistaholle laissa säädellyin oikeusvaikutuksin.
Testamentti on määrämuotoinen asiakirja, mikä tarkoittaa, että laissa säänneltyjä muotomääräyksiä on noudatettava, jotta testamentti on pätevä. Muotomääräyksiin kuuluu muun muassa, että testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan todistamana ja todistajat on kutsuttava samanaikaisesti paikalle testamentin todistamista varten.

Milloin kannattaa harkita testamentin tekemistä?
Useimmat ihmiset miettivät jossakin elämänvaiheessa testamentin tekemistä. Syitä testamentin tekemiselle on useita, mutta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa testamentin tekeminen on kannattavaa:
• halutaan turvata avio- tai avopuolison taloudellinen asema
• perheeseen kuuluu lapsia eri liitoista
• halutaan sulkea testamentinsaajien mahdollisten aviopuolisoiden avio-oikeus pois perintönä saadun omaisuuden osalta
• halutaan keventää perintöverotusta verosuunnittelun avulla
• testamentintekijä on lapseton
• halutaan muistaa muita tahoja kuin perillisiä, esim. hyväntekeväisyysjärjestöä
Jokaisen testamentintekijän tilanne ja tarpeet ovat kuitenkin siinä määrin ainutlaatuisia, että testamentin tekeminen kannattaa aina antaa ammattilaisen tehtäväksi. Asiantuntijaa käyttämällä saavutetaan toivottu lopputulos ja vältetään tarpeettomat, testamentin epäselvyydestä aiheutuneet oikeudenkäynnit.

Testamentin tiedoksianto
Testamentintekijän kuoltua testamentti tulee ottaa mukaan hänen jälkeensä tehtävään perunkirjoitukseen ja kopio testamentista liitetään perukirjaan. Testamentinsaajien on lisäksi annettava testamentti tiedoksi testamentintekijän oikeudenomistajille, eli esimerkiksi perillisille, perillisenä olevalle leskelle tai toissijaisille perillisille. Tiedoksiantoon liittyy tärkeitä oikeusvaikutuksia, minkä vuoksi tiedoksiantovaiheessa on hyvä kääntyä lakimiehen puoleen.

 

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Ensisijaisesti perunkirjoituksen toimittamisesta vastaa leski tai muu kuolinpesän osakas, jonka hoidettavana kuolinpesän omaisuus on. Mikäli perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa, voi perunkirjoitusvelvollinen kuolinpesän osakas joutua henkilökohtaisesti vastuuseen vainajan veloista. Itse perunkirjoituksen toimittavat kaksi uskottua miestä, jotka toimitusvelvollinen on valinnut, ja perunkirjoitustilaisuuteen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat, eloonjäänyt puoliso ja mahdolliset toissijaiset perilliset.
Perunkirjoituksesta laaditaan määrämuotoinen asiakirja, perukirja, johon merkitään muun ohella kaikki vainajan oikeudenomistajat, vainajan ja eloonjääneen puolison varat ja velat, kuolinpesän velat sekä muut, erityisesti perintöveron määräytymiseen vaikuttavat seikat. Perukirjaan otetaan myös selvitys asiakirjoista, jotka vaikuttavat osituksen ja perinnönjaon sisältöön.
Perukirja on toimitettava vainajan kotipaikan verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Mikäli kuolinpesässä on alle 18-vuotias tai muuten vajaavaltainen osakas, perukirja on toimitettava sanotussa ajassa myös maistraattiin.

Perinnönjako

Ennen osituksen ja perinnönjaon toimittamista kuolinpesä on jakamaton, mikä tarkoittaa, että päätettäessä kuolinpesää koskevista asioista kaikkien osakkaiden tulee olla yksimielisiä. Kuolinpesä voi säilyä jakamattomana niin kauan kuin osakkaat haluavat, mutta jo yhdenkin osakkaan niin vaatiessa on kuolinpesä jaettava, eli toimitettava ositus vainajan ja lesken välillä sekä suoritettava perinnönjako oikeudenomistajien kesken.

Perinnönjako voidaan suorittaa sopimusjakona, jolloin osakkaat päättävät jaon sisällöstä, tai toimitusjakona, jolloin pesänjakaja toimittaa perinnönjaon. Mikäli osakkaat eivät pääse sopuun perinnönjaon suorittamisesta, voi kuka tahansa osakkaista hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Jos jonkun osakkaan osuus kuolinpesästä on ulosmitattu, tulee pesänjakajan toimittaa jako.

Perinnönjaosta laaditaan määrämuotoinen jakokirja, jonka allekirjoittavat kahden esteettömän todistajan todistamana kaikki osakkaat tai pesänjakaja yksin. Mikäli kuolinpesään kuuluu alle 18-vuotiaita tai muuten vajaavaltaisia osakkaita, tarvitaan jakoon myös maistraatin lupa.
Kuolintapauksen jälkeen tehtävää ositusta ja perinnönjakoa säätelevät monet esimerkiksi perhe-, jäämistö-, ja vero-oikeudelliset säännökset, joiden noudattaminen, huomioiminen ja yhteensovittaminen vaatii ammattitaitoa. Kuolinpesää ja sen jakoa koskevissa asioissa kannattaakin ehdottomasti kääntyä lakimiehen puoleen.

Tarvitsetko lainopillista apua?
Ota yhteyttä.

RAISION LAKITOIMISTO

Raisiontori 5, II krs
21200 Raisio

0400 772350

info@annemaunula.fi